Saksalainen mentaliteetti ja suomalainen maailmalla

Alkuun pahoittelut ettei Kölnin kuulumisia ole kuulunut, enkä niitä enää tässä kohtaa lähde tänne päivittämäänkään.

Kuluvana päivänä, 3.10., vietetään saksalaisten yhtenäisyyden päivää. Kyseistä kansallispäivää juhlittiin ensimmäistä kertaa 1990 Itä- ja Länsi-Saksan yhdistyessä yli 40 vuoden tauon jälkeen yhdeksi valtakunnaksi. Kansallispäivää juhlitaan vuosittain ja toissa vuonna Bonn sai kunnian toimia tapahtuman järjestävänä kaupunkina.

Päivän erityisyyden kunniaksi ajattelin päivittää siitä, miltä saksalainen kulttuuri on sitä lähempää seuranneena vaikuttanut ja miltä on tuntunut olla suomalaisena maailmalla. Tekstissä tulee vilisemään karkeita yleistyksiä ihmisryhmistä, mutta tavoitteenani onkin vain antaa kuvaa ja ehkä herättää lukijassa tuntemuksia.

Aloitetaan saksalaisuudesta. Suomen ja Saksan mentaliteetissa on runsaastikin samankaltaista. Suomalaisetkin ovat tarkkoja, mutta saksalaiset vievät tämän aivan uudelle asteelle. Täsmällisyys (pünklich) tarkoittaa täällä että kaikki lasketaan ja kaiken täytyy mennä juuri niin kuin sen täytyy mennä (miten sen ikinä täytyykään mennä). Suomessa pikkusenttien painamisen ei lasketa kannettavan. Opiskelijaruoka on ehdottomasti maksettava 2-kerroksisen opiskelijaruokalan siinä kerroksessa, josta ruoan on ottanut. Yhteistapaamisiin ei maleksita varttia sovittua myöhemmin. Junat sen sijaan tulevat kotoisaan tapaan usein 10-15 minuuttia myöhässä. 

Myös omista rahoista pidetään Saksassa hyvää huolta. Olin tulopäivänäni ollut maassa vain muutaman tunnin kuin minulta oli viety jo kuukauden vuokra, kahden kuukauden vuokran suuruinen takuu ja melkein 600 euron orientaatiokurssimaksu. Onneksi oli tullut nostettua "ylimääräistä" lompakkoon.

Minuun suomalaisena, kelvollisesti ymmärtävänä ja vain ytimekkäisiin puheenvuoroihin kykenevänä, on suhtauduttu täällä lähinnä ystävällisesti. Useimmat kyselevät aidosti uteliaana, mitä teet kaupungissa, kauanko aiot olla maassa ja millainen meno on lähtömaassasi. Ihmiset ovat toki läntisessä Saksassa tottuneet kaikentaustaisiin ihmisiin: ulkomaalaisia Saksassa asuu liki 10 prosenttia. Päälle tulevat toki taloudellisesti vakaaseen ja Euroopan ytimessä sijaitsevaan maahan väliaikaisesti pysähtyvät sekä maahanmuuttajat.

Suomalaisuutta on saanut vertailla aika rauhassa: syyskuun aikana olen kasvokkain nähnyt vain kotomaasta vain vanhempani, tyttöystäväni ja toisen vaihtarin. Suomalaisia erityispiirteitä tuntuu – ainakin mielikuvitusta käyttämällä – yhdistävän talvi ja sen huomioon ottaminen. Lupauksia annetaan varoen, ja niiden rikkomista vältetään omasta mielihyvästä ja edusta luopuen. Tuttavuuksia rakennetaan pitkäjänteisesti. Joka käänteessä toivotaan ajateltavan käytännöllisesti. Olen esimerkiksi kulkenut syyskuun ajan joka kelin kestävässä takissa sen kummempia ulkonäköseikkoja aamuisin pohtimatta. Näin ovat tehneet monet paikallisetkin. Molemmissa maissa ihmiset vaativat usein paljon itseltään ja muilta. 

Päivityksen kuvat ylhäältä lukien: 1.) kristillisdemokraattien vaalimainontaa syksyn parlamenttivaaleissa, 2.) lentoyhtiö German Wingsin mainontaa, 3.) Kölnin tuomiokirkko 4.) Muistomerkki Remagenin sillalta. 

Belgiasta, kielikurssista, Bonnista, tulevasta viikonlopusta

Grüße aus Bonn! Terveisiä Bonnista!

Viikonlopun olen tosin viettänyt Liegessä tyttöystävän luona. 

Rakkaalla kaupungilla on monta nimeä: Ranskaksi Liége, hollanniksi Luik, Belgian ranskaksi Lidje, Luxembourgiksi Luuk...!

Ehdimme nähdä paikalliset, Belgian suurimmat viikoittaiset markkinat. Kojuja saattoi olla jopa kahden kilometrin matkalta Meuse-jokea pitkin. Lisäksi tuli vierailtua lähes 400-portaisen mäen päällä. Kaupungin baarikorttelitkin tekivät omanlaisensa vaikutuksen öiseen aikaan. Kuvaavaa oli, että ensimmäistä kertaa tällaisen kapean sivukujan nähdessäni käsillä oli täysi rähinä. Liegen on väitetty olevan Belgian järjestäytyneen rikollisuuden tyyssija, ja kaupungissa olikin nähtävissä sosiaalisia ongelmia. 

Kielikurssi on tänne jo ennen lukukautta tuonut, siispä kerrottakoon siitä ja opiskelukaupunki-Bonnista joitakin asioita. Saksalaiset saavat tunnetusti asiat toimimaan, tai ainakin organisoitua. Meitä vaihtareita on kymmenen noin 13 hengen pienryhmää, jako tapahtuu lähtötasotestissä menestymisen perusteella. Arkiviikon aamupäivät menevät päntätessä. Englanniksi ei saa auttaa kuin yksittäisellä sanalla ja pakottavasta syystä. Kuria pidetään muutenkin – esimerkiksi kertomalla ääneen mitä kaikkea ei hyväksytä – mutta tarkoituksena on toki vain saada ihmisten kielitaito kohenemaan muutamassa viikossa.

Ryhmässäni on 3 eurooppalaista, loput ovat kansalaisuudeltaan aasialaisia. Yllätyksenä on tullut, miten jälkimmäiset tuntevat melko paljonkin sanoja ja sanontoja, mutta harvemmin rohkenevat avata oma-aloitteisesti suuta luokassa. Kurinalaisuuden lisäksi he ovat kokemani mukaan hyvin ystävällisiä ja tahtovat oppia Euroopasta runsaasti kulttuurisia tekijöitä, ei vain kieltä. 

Saint-Barthélemyn kirkko Liegestä

Bonnin kaduilla todella näkee vanhan pääkaupungin viehkeyden. Tässä on muutama, lähinnä puhelimella näpsitty kuva keskustan tuntumasta. Tiesittekö muuten, että Saksojen yhdistyessä jälleen 5 ministeriötä päätti, etteivät ne tahdo toiselle puolelle maata, vaan jäivät Bonniin!

Kuka muuten tuntee kirkkoa Berliinistä, Münchenistä tai Hampurista? Harvempi luullakseni. Sen sijaan Kölnin tuomiokirkko on monille tuttu esimerkiksi Ultra Braan kappaleesta. Johdattelen, koska ensi viikonloppuna matkan määränpäänä on juurikin tuo osavaltion suurin kaupunki. =)

Ensimmäinen vuorokausi vaihdossa Bonnissa

Tästä lähtee tämän blogin kansainvälinen osuus. Minut hyväksyttiin keväällä vaihto-opiskelijaksi Bonniin läntiseen Saksaan ja eilen tänne lensin. Kuvia ei vielä tähän ensimmäiseen päivitykseen saanut, mutta pian niitäkin tulee.

Vauhti on ollut oletetun vikkelä. Tulopäivänä raahasin laukkujani pitkin kaupungin keskustaa kansainväliseen toimistoon. Sinne oli järjestetty väliaikainen opiskelijakortti, kurssimaksun suorittaminen ynnä muita toimitettavia asioita.

Näiden jälkeen kävin kirjautumassa Bonnin kaupunkiin valtavassa, harmaassa kaupungintalossa. Rakennus näytti byrokratian Mekalta. Lisäksi Studentenwerkissä, Opiskelijapalveluissa tuli hoidettua asuntoon liittyviä asioita. Päivän päätti maukkaasti käynti paikallisessa Apollo-pizzeriassa.

Marc, buddyni on ollut aiemmin vaihdossa Bonnissa (ja tutoroinut ystävääni Ernoa ja ollut huskyajelulla), meillä riittää juttua. Ylipäätään saksalaiset ovat vaikuttaneet hyvin auttavaisilta. Eilen ollessani 20 minuuttia sulkemisajan jälkeen paikallisen pienmarketin ovella liikkeen vastaava päästi minut sivuovesta keräämään hengenpitimiä. Tänään Sparkasse-pankissa asioidessani työntekijä neuvoi mistä kannattaisi etsiä sanakirjoja ja mitkä ovat hänen suosikkinsa kesäisessä Bonnissa.

Täällä todella on lämpöä piisannut, 30 astetta kumpanakin päivänä ja hellerajan pitäisi rikkoutua myös tulevana päivänä. Paras alkaa etsiä lyhyempiä housuja ja aurinkorasvaa... 

Kaiken A ja O ja vielä Ö:kin

 Listailin tällä kertaa Jyväskylään ja yliopisto-opiskeluun liittyvää sanastoa kirjain kerrallaan. Tiesittekö muuten, että saksalaiset käyttävät mielellään sanontana A ja Z (von A bis Z), koska heidän aakkosensa loppuvat jälkimmäiseen kirjaimeen? Katsotaan, miten vierasperäisistä kohdista selvitään.

A = Aalto, etunimeltään Alvar, jakaa ihmisten mielipiteitä Jyväskylässä. Toiset korostavat hänen asemaansa kansallisarkkitehtina, toisia hatuttaa tasakattoisten rakennusten laittaminen vuorotellen vasaran alle. Taiteilijan nimeä kantaa vesiurheilukeskus. Amazing Race Jyväskylä on kaupungin letkeimpiä tapahtumia, ideana TV-formaattia mukaillen kiertää päiväbussikortilla ja jalan ympäri kaupunkia tehtäviä ratkomassa. Viimeisenä tällä rastilla, Amica Veritas, totuus on ystävä, on paitsi yliopistomme slogan myös kollegani Jarkko Minkovitschin blogin nimi. Tsekatkaa Jarkon sutkaukset: http://amicaveritas-jyu.blogspot.fi/

B = Busseja löytyy, mutta suositumpaa korkeakouluopiskelijoiden on mennä kaksipyöräisillä.

C = C- rakennus on yliopiston päärakennnus Seminaarinmäellä. Kirjain tulee Capitolium-sanasta, korkeimmasta Rooman kaupungin seitsemästä kukkulasta. Cum Laude, arkikielessä myös cumu, tarkoittaa alempaa korkeakoulututkintoa ja kandidaatin nimikettä. Alempi korkeakoulututkinto koostuu pääaine- ja kieliopinnoista, vähintään kahden sivuaineen opinnoista, sekä muista tutkintoon määrätyistä kursseista.

D = Kampus Data on yhdessä Kampus Kirjan kanssa virtuaalisia ja konkreettisia tuotteita myyvä yritys Kirkkopuiston kulmalla. Erityisesti kirjojen hinnat ovat huokoisat.

E = Ylioppilaskunnan edustajisto on meidän ”eduskuntamme”, ylin päättävä elin. 

F = Forum on Keskon kauppakeskus Kauppakadun kävelyosuudella.

G =Graniitti on kallion sisään louhittu väestönsuoja, tiloista puolet toimii liikunnan harrastajia palvellen. Yhteispinta-alaa on yli 8000 m^2.

H = Harju on samalla kertaa jyväskyläläisille puisto, näköalapaikka ja erinomainen lenkkimaasto. Keskuskortteleja rajaava kukkula ei oikeastaan

I = Ilokivi on ylioppilastalossa sijaitseva, ainoa ylioppilaskunnan kokonaan omistama ruokala. Saadaan loputkin rahat kulkemaan omien taskujen kautta. :)  Itsekuri on sitä tärkeämpää korkeakouluopiskelijalle, mitä vähemmän oppiaine tarjoaa ulkoista painetta. Opiskelu on monissa tiedekunnissa hyvin itsenäistä, toisaalta esimerkiksi OKL:stä ja liikuntatieteellisestä löytyy koulumaisiksikin mainittuja koulutusohjelmia.

J = JYY, Jyväskylän ylioppilaskunta valvoo opiskelijoidensa etua. Takaa opiskelijakämppien saatavuutta, tukihenkilökunnan riittävyyttä ja opetuksen laatua.

K = Katriina on kasvisravintola Kauppakadulla. Vahvuutena proteiinipitoinen papusoppa, talon sämpylät ja jälkiruoan tai kahvin kuuluminen opiskelijahintaan. Täältä yllättää heteromiehiäkin silloin tällöin. Keskusta rajoittuu suurin piirtein Harjuun, Jyväsjärveen, Tourujokeen ja Seminaarinmäen kampukseen. Kiinteistövälittäjiltä lainatakseni, paikka on idyllinen. Ruutukaavassa on miltei mahdoton eksyä, pyöräilijä on liikenteen kuningas ja keskustasta löytää kyllä paikkoja rauhoittumiseenkin. Kortepohja, ylioppilaskylä jossa para’aikaa tulee asusteltua.

L = Liikuntarakennus Vanhan leipomon uudelleen ehostuma, tanssisali Lutakko kuuluu maan legendaarisimpiin keikkatiloihin. Lamavuosina tiiliseinät uhattiin kaataa ja paikasta tehdä Paviljongin parkkipaikkoja. 2000-luvulla kaupunki luopui rakennuksen omistamisesta. Lutakko on myös vireä kaupunginosa, josta mieleen jää ainakin järveä vasten rakennetut tornitalot.

M = Minna Canth oli paitsi ensimmäisiä suomalaisia kansallisen tason vaikuttajanaisia, myös seitsemän Jyväskylässä syntyneen lapsen äiti. Teksteissään hän kehitteli esimerkkeinä naisten asemaa, raittiusasiaa ja kirkkoa.

N = Nykänen. Matin polvi toipukoon.

O = Ohjelmakaari ei ole kaukana Jyväsjärven rannasta, mutta korkeuserojen ja parin portaikon vuoksi se on jäänyt opiskelijoille mieleen. Lukuisia yrityksiä toimii samoissa opetus-, ja hallinnon rakennuksissa.

P = Jyväskylä sijaitsee maantieteellisesti Päijänteen pohjoisosassa siinä missä eteläkolkassa majailee Lahti. Näiden välillä on jopa risteillä kesäkuukausina.

Q = Hmm… Edullinen täkäläinen katsastusfirma on ottanut tämän kirjaimen nimekseen…

R = Neste oil Rally ajetaan joka kesä kansainvälistä huomiota saavuttaen. Huomiota seuraavan päivän lehdessä saavuttavat myös raskaalla kaasujalalla kotimatkaan lähteneet.

S = Silta, San Franciscon vastaavaa muistuttava Kuokkalan silta kaareutuu Jyväsjärven yli monissa postikorttikuvissa. Pituutta sillalla on muhkeat 480 metriä. Sillan pyöräily fuksina aamusumussa on pitkään muistettava kokemus.

T = Tentti ei juuri toisen asteen reaalikurssin kokeesta eroa. Tehväviä on monenlaisia, voittopuolisesti esseekysymyksiä. Puolella kokonaispistemäärästä pääsee useimmiten läpi, korkein ja kiitettävää vastaava numero on yliopistomaailmassa 5.

U = Jyväskylä university. Yliopisto panostaa kansainvälisyyteen, tästä osoituksena myös domain jyu.fi

V = Jyväskylässä jokasyksyinen kampanja Valon Kaupunki, valaisee upeilla tuotoksilla vuoden pimeää aikaa. Keskustasta ylioppilaskylää kohti johtava Voionmaan katu on kaupungin vilkkaimpia reittejä opiskelijoiden matkoissa mitattuna. Voionmaa oli paitsi historioitsija, myös viime vuosisadan merkittävimpiä sosiaalidemokraattisia poliitikkoja. Hän väitteli tohtoriksi vain 25-vuotiaana ja kirjallisten tuotostensa väitettiin syntyneen eduskunnan pulpetista.

W = Sinuhe Wallinheimo oli kaupungin kiekkoylpeydelle paljon vartijana. Kotikaupungissaan kolmekymppisenä lopullisen läpimurron tehnyt maalivahti edustaa nykyään kansaa parlamentissa.

X = löytyy painonpudostusohjelma, ripsien pidennysmerkki ja Xboxin korjausta tarjoava liike.

Y = Ylistönrinteellä sijaitsee ihan oikea hiukkaskiihdytin, jonka kiihdytin on muuten realisoitua Neuvostoliiton valtiovelkaa. Täällä pidetään etenkin fyysikoiden, kemistien ja biotieteiden opiskelijoiden luennot. Luonnontieteilijät loistavat muutenkin tässä kirjaimessa: matemaattisten aineiden ainejärjestö Ynnä vaikuttaa monipuolisesti opiskelijaelämässä.

Z = Zumba-tunteja ja Zen­-meditaatiota, löytyy.

Å = På svenska i mitten av Finland? Monikielinen maa, joten varför inte? Jyväskylässä on lukuisia hyviä koulutusohjelmia, ja itse tunnen täkäläisiä ruotsinkielisestä kodista olevia opiskelijoita esimerkiksi liikunta- ja luonnontieteellisessä. 

Ä = Jyväsjärven itärannalle Äijälään valmistuu ensi vuoden asuntomessut. Jouni Hynystä ei olla nähty alueella.

Ö = Öljynvaihtoja ja lääkäripalveluja sukunimen mukaan. 

Aus DDR nach Bundes Republik Deuschland: vaihtoon

Tämän kertainen plokkaus kertoo vaihtoon hakemisesta. Prosessi ei ole haastava asioista on vain oltava ajoissa kuulolla ja tehtävä lippulappuset ajoissa. Vaihtoon voi lähteä yleensä vuoden opiskeltuaan.

EU-maiden lisäksi esimerkiksi loput Pohjoismaat, Turkki ja Sveitsi osallistuvat ERASMUS-hankkeeseen. Moneen entisen Neuvostoliiton jäsenmaahan ohjelma taas ei ulotu ja esimerkiksi Venäjälle lähdetään monesti kahdenvälisten sopimusten turvin. ERASMUS-ohjelmalla pyritään yleiseurooppalaisen talousalueen luominen sekä silkka liikkuvuuden kasvattaminen. ISEP-ohjelman puitteissa voi hakea Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan sekä Aasiaan. Nordplus on hyvä vaihtoehto pohjoismaista vaihtoa miettivälle, Venäjälle halajavan taas kannattaa tutustua FIRST-ohjelmaan. Ohjelmat rahoittavat vaihto-opiskelua. Tässä on kuitenkin huomattavia eroja: lukukausi ERASMUS:ssa oikeuttaa pitkälle yli tuhannen euron tukeen, Nordplus vain 200 € ja matkatukia päälle.

Oma kiikari suuntautuu läntiseen Saksaan. Erasmus-hakemus lähti eilen päämääränä Düsseldorf. Maaliskuun aikana on vielä mahdollisuus harkita yliopiston kahdenvälisiin kohteisiin. Länsi-Saksan entinen pääkaupunki Bonn puhuttelee näistä eniten. Nykyistä asuinrakennustamme ylioppilaskylän MNOP:tä kutsutaan opiskelijoiden kesken leikillisesti DDR:ksi. Hieman on huvittanut, että ”Itä-Saksassa” tämän lukuvuoden asuttuani on syksyllä luvassa todennäköinen loikkaus länteen.

Tuhansia vuosia ihmiset ovat opettaneet toisiaan tarinoilla. Voikin jaarittelujen ja viisastelujen sijaan suosittaa lukemaan vaihtoraportteja. Omiin mielenkiinnonkohteisiin Bonniin ja Düsseldorfiin liittyvät havainnot olivat seuraavia. Näissä saksalaisia upotettiin byrokraattisen ja järjestelmällisten muotteihin, toisaalta kerrottiin miten henkilökohtaisesti lähestyvä vaihtari pääsi natiiveja helpommalla joistain järjestelyistä. Sähköposteilla ja etukäteen suunnittelemalla vaihtari selvittää enimmät potentiaaliset kiipelit. Sikäläisiä opetusmetodeja kerrattiin. Blockseminaarissa opiskelijaryhmälle annettiin kurssin aluksi tehtävänanto tietystä aiheesta ja itsenäisesti työskentelyn jälkeen tulokset purettiin keskustelemalla. Liput osavaltion sisällä ja suurin osa yliopistoliikunnasta on opiskelijamaksunsa maksaneelle ilmaista. Raporteista löytyy monta vinkkiä käytännön asioihin ja kahden ensimmäisen kouluasteen käyttämän 10-4-skaalan mukainen kouluarvosana.

Valkeita hymyjä ja ERASMUS-ohjeet löytyvät: https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/opintopalvelut/intl/opiskelijalle/opiskelu_ulkomailla/yhteistyoyliopistot/erasmus-opiskelijavaihto

Esimerkiksi ERASMUS-hakukaavake ei ole sivua pidempi, perustelut, opintosuunnitelmat ja tarpeen vaatiessa kielellinen pätevyys liitteiksi! 

Loppuun kv-tunnelmissa kuvia keväiseltä Pietarin reissulta: 

Rohkeus kannustaa

Akateeminen vapaus tulee opintiellä varmasti vastaan korkeakouluvaiheessa. Termi tarkoittaa opiskelijan laajoja vapauksia päättää, osallistuuko hän joillekin luennoille, meneekö myöhässä, milloin tenttii vai suorittaako esseenä, luentopäiväkirjana, oppimistehtävänä… Toisaalta äärimmäisen hienoa, toisaalta omasta niskasta on pidettävä usein kiinni jos tahtoo tavoitteisiin opinnoissa. On paikkoja joissa runsas läsnäolo on varmasti hyödyksi, kuten opettajainkoulutuslaitos ja liikuntatieteellisen jotkin oppiaineet. Esimerkiksi meillä yhteiskuntatieteellisessä taas on oppiaineita joissa on haluttu mahdollistaa joustava opiskeleminen esimerkiksi työn ohessa.

Aluetalouden prohvessoori Hannu Tervo on kehityshaluinen, aivojaan käyttävä sekä opiskelijoiden parasta todella ajatteleva opettaja. Hän on luonut luentosarjalleen mielenkiintoisen järjestelmän, jolla tukea opiskelijoiden aktiivisuutta. Istumalla tarpeeksi monella luennolla opiskelija voi ansaita yhdestä kolmeen pistettä kurssin tentissä. Kurssilla demoilla laskemassa käyneet saavat yhden lisäpisteen joka kerta demoihin osallistuttuaan.

-          - Omassa päässä tuli kehiteltyä, en ottanut mallia muilta, mies tuumaa. Hän toteaa mielipiteenään kannustinjärjestelmien sopivan aivan yhtä hyvin tai huonosti muillekin kursseille kuin aluetaloustieteeseen. Jotkut kurssipalautteeseen vastanneista sanoivat kannustimen selvästi auttaneen. Kun luennoilla sitten alkoi käydä, saattoi luentosarjan huomata paljon mielenkiintoisemmaksi, kun oli alun perin ajatellut.

Hannu Tervo ja suhteellisen täysi läsnäololista.

      Muita yliopistossa käytössä olevia malleja, akateemista vapautta, tietyn läsnäolorajan – esim. 70/80% joillakin kielikursseilla– tai sallitun poissaolojen määrän asettamista Tervo ei kommentoi suoraan.

 

-          Viime vuonna luennoilla istumalla saattoi päästä viiteen pisteeseen ja täällä kävi keskimäärin 60 -70 prosenttia kurssille ilmoittautuneista. Tänä vuonna luennoilta voi suurimmillaankin saada vain neljä pistettä ja opiskelijoita on keskimäärin 40 -50 %. Selittääköhän se yksi piste sitten moista muutosta, professori kysyy itseltään hymyillen.

Tenttiin tulee toki heitäkin, jotka eivät luennoilla istuksineet. Jotkut oppivat eri tavalla, esimerkiksi näkemällä tai tekemällä. Kohoumia on silti tullut tähän mennessä pisterajojen kohdalle ja vähän niiden yli kun kurssin jälkeen vertaa melkein pisterajoissa olevien määrään. Tenttiarvosanoissa Gaussin käyrään eli normaalijakaumaan tällaisella kannustinjärjestelmällä ei päästä. Luennoilla paljon käyvät saavat monesti hyvät arvosanat, luennoilla käymättömillä on opintomenestystä tasaisemmin laidasta laitaan. 

Yliopistossa kurssit arvostellaan useimmiten 1-5–arvosana-asteikolla. Femma on paras ja ykösellä saa vielä kurssisuorituksen opintorekisteriin. Katsotaan vielä Tervon kannustinjärjestelmää.

Palkitseminen luennoille osallistumisesta:

Osallistunut luennoille (kpl, max. 12)	Pisteitä tenttiin
10	3
7	2
4	1

                    Lisäksi jokaisesta demossa käynnistä yksi piste.

Tentin enimmäispistemäärä on alutaloudessa 24 pistettä. Tentistä pääsee läpi 12 pisteellä, mutta itse kokeesta on saatava vähintään 10 pistettä.

Mahdolliset vaikutukset kurssilla menestymiseen: yksittäisellä, seuraavalla demolla tai luennolla käymällä saatat siis joko a) tienata itsellesi kurssimerkinnän b) parantaa arvosanaasi (kaiken istumalla ja kymmenen pistettä kokeesta saamalla ollaan jo melkein arvosanassa 3) olla tekemättä vaikutusta niissä tapauksissa jos saat tentistä enintään yhdeksän pistettä tai yhteensä muutenkin täydet pisteet. Tätä et kuitenkaan voi arvata etukäteen, siispä valitset monesti lähiopetukseen lähtemisen.

Jatkoa edelliseen

Tervehdys vielä, blogin kurkkijat!

Lisään tuohon päivällä laitettuun päivityksen perään piirtämäni kartan järven päällä kulkevista tärkeimmistä reiteistä. Kuten jo todettua ja kuvasta näkyy, menijää on joka suunnasta joka suuntaan.