Aus DDR nach Bundes Republik Deuschland: vaihtoon

Tämän kertainen plokkaus kertoo vaihtoon hakemisesta. Prosessi ei ole haastava asioista on vain oltava ajoissa kuulolla ja tehtävä lippulappuset ajoissa. Vaihtoon voi lähteä yleensä vuoden opiskeltuaan.

EU-maiden lisäksi esimerkiksi loput Pohjoismaat, Turkki ja Sveitsi osallistuvat ERASMUS-hankkeeseen. Moneen entisen Neuvostoliiton jäsenmaahan ohjelma taas ei ulotu ja esimerkiksi Venäjälle lähdetään monesti kahdenvälisten sopimusten turvin. ERASMUS-ohjelmalla pyritään yleiseurooppalaisen talousalueen luominen sekä silkka liikkuvuuden kasvattaminen. ISEP-ohjelman puitteissa voi hakea Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan sekä Aasiaan. Nordplus on hyvä vaihtoehto pohjoismaista vaihtoa miettivälle, Venäjälle halajavan taas kannattaa tutustua FIRST-ohjelmaan. Ohjelmat rahoittavat vaihto-opiskelua. Tässä on kuitenkin huomattavia eroja: lukukausi ERASMUS:ssa oikeuttaa pitkälle yli tuhannen euron tukeen, Nordplus vain 200 € ja matkatukia päälle.

Oma kiikari suuntautuu läntiseen Saksaan. Erasmus-hakemus lähti eilen päämääränä Düsseldorf. Maaliskuun aikana on vielä mahdollisuus harkita yliopiston kahdenvälisiin kohteisiin. Länsi-Saksan entinen pääkaupunki Bonn puhuttelee näistä eniten. Nykyistä asuinrakennustamme ylioppilaskylän MNOP:tä kutsutaan opiskelijoiden kesken leikillisesti DDR:ksi. Hieman on huvittanut, että ”Itä-Saksassa” tämän lukuvuoden asuttuani on syksyllä luvassa todennäköinen loikkaus länteen.

Tuhansia vuosia ihmiset ovat opettaneet toisiaan tarinoilla. Voikin jaarittelujen ja viisastelujen sijaan suosittaa lukemaan vaihtoraportteja. Omiin mielenkiinnonkohteisiin Bonniin ja Düsseldorfiin liittyvät havainnot olivat seuraavia. Näissä saksalaisia upotettiin byrokraattisen ja järjestelmällisten muotteihin, toisaalta kerrottiin miten henkilökohtaisesti lähestyvä vaihtari pääsi natiiveja helpommalla joistain järjestelyistä. Sähköposteilla ja etukäteen suunnittelemalla vaihtari selvittää enimmät potentiaaliset kiipelit. Sikäläisiä opetusmetodeja kerrattiin. Blockseminaarissa opiskelijaryhmälle annettiin kurssin aluksi tehtävänanto tietystä aiheesta ja itsenäisesti työskentelyn jälkeen tulokset purettiin keskustelemalla. Liput osavaltion sisällä ja suurin osa yliopistoliikunnasta on opiskelijamaksunsa maksaneelle ilmaista. Raporteista löytyy monta vinkkiä käytännön asioihin ja kahden ensimmäisen kouluasteen käyttämän 10-4-skaalan mukainen kouluarvosana.

Valkeita hymyjä ja ERASMUS-ohjeet löytyvät: https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/opintopalvelut/intl/opiskelijalle/opiskelu_ulkomailla/yhteistyoyliopistot/erasmus-opiskelijavaihto

Esimerkiksi ERASMUS-hakukaavake ei ole sivua pidempi, perustelut, opintosuunnitelmat ja tarpeen vaatiessa kielellinen pätevyys liitteiksi! 

Loppuun kv-tunnelmissa kuvia keväiseltä Pietarin reissulta: 

Rohkeus kannustaa

Akateeminen vapaus tulee opintiellä varmasti vastaan korkeakouluvaiheessa. Termi tarkoittaa opiskelijan laajoja vapauksia päättää, osallistuuko hän joillekin luennoille, meneekö myöhässä, milloin tenttii vai suorittaako esseenä, luentopäiväkirjana, oppimistehtävänä… Toisaalta äärimmäisen hienoa, toisaalta omasta niskasta on pidettävä usein kiinni jos tahtoo tavoitteisiin opinnoissa. On paikkoja joissa runsas läsnäolo on varmasti hyödyksi, kuten opettajainkoulutuslaitos ja liikuntatieteellisen jotkin oppiaineet. Esimerkiksi meillä yhteiskuntatieteellisessä taas on oppiaineita joissa on haluttu mahdollistaa joustava opiskeleminen esimerkiksi työn ohessa.

Aluetalouden prohvessoori Hannu Tervo on kehityshaluinen, aivojaan käyttävä sekä opiskelijoiden parasta todella ajatteleva opettaja. Hän on luonut luentosarjalleen mielenkiintoisen järjestelmän, jolla tukea opiskelijoiden aktiivisuutta. Istumalla tarpeeksi monella luennolla opiskelija voi ansaita yhdestä kolmeen pistettä kurssin tentissä. Kurssilla demoilla laskemassa käyneet saavat yhden lisäpisteen joka kerta demoihin osallistuttuaan.

-          - Omassa päässä tuli kehiteltyä, en ottanut mallia muilta, mies tuumaa. Hän toteaa mielipiteenään kannustinjärjestelmien sopivan aivan yhtä hyvin tai huonosti muillekin kursseille kuin aluetaloustieteeseen. Jotkut kurssipalautteeseen vastanneista sanoivat kannustimen selvästi auttaneen. Kun luennoilla sitten alkoi käydä, saattoi luentosarjan huomata paljon mielenkiintoisemmaksi, kun oli alun perin ajatellut.

Hannu Tervo ja suhteellisen täysi läsnäololista.

      Muita yliopistossa käytössä olevia malleja, akateemista vapautta, tietyn läsnäolorajan – esim. 70/80% joillakin kielikursseilla– tai sallitun poissaolojen määrän asettamista Tervo ei kommentoi suoraan.

 

-          Viime vuonna luennoilla istumalla saattoi päästä viiteen pisteeseen ja täällä kävi keskimäärin 60 -70 prosenttia kurssille ilmoittautuneista. Tänä vuonna luennoilta voi suurimmillaankin saada vain neljä pistettä ja opiskelijoita on keskimäärin 40 -50 %. Selittääköhän se yksi piste sitten moista muutosta, professori kysyy itseltään hymyillen.

Tenttiin tulee toki heitäkin, jotka eivät luennoilla istuksineet. Jotkut oppivat eri tavalla, esimerkiksi näkemällä tai tekemällä. Kohoumia on silti tullut tähän mennessä pisterajojen kohdalle ja vähän niiden yli kun kurssin jälkeen vertaa melkein pisterajoissa olevien määrään. Tenttiarvosanoissa Gaussin käyrään eli normaalijakaumaan tällaisella kannustinjärjestelmällä ei päästä. Luennoilla paljon käyvät saavat monesti hyvät arvosanat, luennoilla käymättömillä on opintomenestystä tasaisemmin laidasta laitaan. 

Yliopistossa kurssit arvostellaan useimmiten 1-5–arvosana-asteikolla. Femma on paras ja ykösellä saa vielä kurssisuorituksen opintorekisteriin. Katsotaan vielä Tervon kannustinjärjestelmää.

Palkitseminen luennoille osallistumisesta:

Osallistunut luennoille (kpl, max. 12)	Pisteitä tenttiin
10	3
7	2
4	1

                    Lisäksi jokaisesta demossa käynnistä yksi piste.

Tentin enimmäispistemäärä on alutaloudessa 24 pistettä. Tentistä pääsee läpi 12 pisteellä, mutta itse kokeesta on saatava vähintään 10 pistettä.

Mahdolliset vaikutukset kurssilla menestymiseen: yksittäisellä, seuraavalla demolla tai luennolla käymällä saatat siis joko a) tienata itsellesi kurssimerkinnän b) parantaa arvosanaasi (kaiken istumalla ja kymmenen pistettä kokeesta saamalla ollaan jo melkein arvosanassa 3) olla tekemättä vaikutusta niissä tapauksissa jos saat tentistä enintään yhdeksän pistettä tai yhteensä muutenkin täydet pisteet. Tätä et kuitenkaan voi arvata etukäteen, siispä valitset monesti lähiopetukseen lähtemisen.